Tuula Mustonen

Miljardisäästöt ilman että keneltäkään tarvitsee leikata senttiäkään.

 

Loistava säästökohde olisi maan virallinen yksikielistäminen,  joka toisi vuosittaiset miljardisäästöt .

Nyt jos koskaan olisi syytä luopua kaksikielisyydestä, jolloin voisimme purkaa maassamme vallitsevan kaksoisbyrokratian. Tutustumalla eri virastojen toimintaan ei voi olla kauhistelematta, minkälaisia kustannuksia kaksikielisyys maallemme aiheuttaa.

SDP:n ent. kansanedustaja ja oikeusministeri Johannes Koskisen arvio julkisuudessa n. 4 vuotta sitten oli                  3 miljardia euroa/vuosi.  Rikkaalla Ruotsilla ei ikinä olisi vara vastaavaan, sanoi aikoinaan Ruotsin pääministeri.

Valtion ja kuntien rahaa palaa yhä kiihtyvään tahtiin ja  ihan käsittämättömiin paikkoihin.  Kun katsoo alla olevaa luetteloa, on helppo uskoa Johannes Koskisen arvio pakkoruotsin kustannuksista. 

 

 

Suomessa on PAKKOruotsi kaikilla opintoasteilla, peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa, ammattikorkeissa.

Suomessa on jokaisen yliopisto-opiskelijan suoritettava virkaruotsitutkinto

Suomessa ei saa mistään oppilaitoksesta päästötodistusta, jos ei ole opiskellut ruotsia.

Suomessa ei  voi hakea/saada valtion tai kaksikielisen kunnan virkaa, jos ei ole suorittanut virkaruotsitutkintoa. (esim. sairaanhoitajat, poliisit jne. ).

Suomessa poliisikoulutuksen aloituspaikoista jää kolmannes täyttämättä, koska ei ole riittävästi ”laadukkaita ” (ruotsinkielentaitoisia) hakijoita. (v. 2015)

Suomessa  3-5 vuotiaita päiväkotilapsia ruvetaan kielikylvettämään ruotsiksi.

 

 

Vuonna  2001   perustettiin  säätiö  Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland (suom. Säätiö kaksikielisen Suomen puolesta)  Säätiö  on rahoittanut  merkittävillä summilla   eri  vaaleissa kaksikielisyyttä tukevia  eri puolueiden   ehdokkaita.  Säätiön rahoituksella näyttää  olleen selvä yhteys uuden kielilain hyväksymiseen Eduskunnassa.

 

 Uusi kielilaki V. 2004    Eduskunta hyväksyi lähes yksimielisesti kiristetyn kielilain.    187 edustajaa kannatti, 10 äänesti tyhjää/oli poissa ja  vain 3 edustajaa vastusti

 

 Päiväkotilasten ( 3-5 vuotiaille) ruotsin kielikylvyt  laajennetaan  KOKO SUOMEEN.   Kielikylvyt on houkutus, jolla vanhemmat houkutellaan laittamaan lapset ”vapaaehtoisesti” kielikylpyyn, jotta lapsille aukenisi helpompi tie koulutukseen ja korkeimpiin virkoihin. Kielikylpyopettaja puhuu oppilaille vain  ruotsia, mutta ymmärtää myös suomea.

HUOM!!! Ruotsin kielikylpy on Suomessa suunnattu suomenkielisille lapsille.                                               Tarjolla on myös kansainvälisillä kielillä annettua kielikylpyopetusta, joka on kohdistunut eri vähemmistöryhmiin.  (ruotsinkielisten  ja maahanmuuttajien lapsille )  googleta: Vaasan Yliopisto/kielikylvyt

Mikään kielitaito ei ole niin tärkeä, että se oikeuttaa tuhoamaan lapsen identiteetin. Suomalaisen identiteetin.

 

Ruotsin opetus aikaistetaan 1 vuodella v. 2016 alkamaan jo ala-asteella  6. luokalla.  

 

Ruotsin valtion pääosin rahoittamat järjestöt  Svenska nu ja Pohjola-norden kiertävät kouluissa muokkaamassa pikkukoululaisiamme  myönteiseksi pakkoruotsille. Vastoin vanhempien tahtoa (75%) 

 

Lastensairaala  (160 miljoonaa euroa)  lahjoitettiin  ruotsinkieliselle säätiölle Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd.    Veronmaksajat ja lahjoittajat kustantavat sairaalasta 99,8%.  Yksityinen säätiö  Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd  lahjoitti 0,18 % , mutta saa omistukseensa  sairaalasta 100 %.   

HUS:n ja Säätiön välisen aiesopimuksen mukaan 30 vuoden vuokra-ajan jälkeen HUS sitoutuu ostamaan sairaalan ”käyvällä nykyarvolla”. Säätiö ei siis lahjoita sairaalaa, vaikka se on sen lahjana saanut.                                  googleta: Lastensairaala/HUS aiesopimus

 

Kielilain muutos kuntaliitoksien yhteydessä .  Jos kuntaliitosten yhteydessä yksikin liitettävistä kunnista on kaksikielinen, vaikka pieninkin, niin  koko muodostuva suurkunta on kokonaisuudessaan kaksikielinen. Toteutuessaan tämä tekee lähes koko ruuhka-Suomesta ”kaksikielisen”, valtavine kustannuksineen.

 

Kielilain 5§ muutos , kaksikielisten kuntien kielilisät.  Valtio maksaa vuosittain  kaksikielisille kunnille kielilisää.  Esim. v. 2015 valtion kielilisä on  95 miljoonaa euroa    Kuntaliitosten toteutuessa ”kaksikielisten” alueiden määrä lisääntyy huomattavasti,  joka lisää valtion kielilisien kustannuksia rajusti.( keskustelu eduskunnassa 6.11.2014)

 

Kansalliskielistrategia :  Hallitus hyväksyi 27.3.2013 kansalliskielistrategian.  Minkäänlaisia arvioita kielistrategian aiheuttamista välittömistä tai välillisistä kustannuksista ei ole tehty  .          Kansalliskielistrategia sai alkunsa,  kun Svenska Finlands Folktinget, yhdessä presidentti Martti Ahtisaaren kanssa kirjoitti ns. Ahtisaari-raportin.                                                                                                                                                                                              78 sivua ruotsin kielen LISÄvelvoitteita virkamiehillemme,  kiristää pakkoruotsin taitovaatimuksia entisestään:  kielipoliiseineen, kielikylpyineen, kansalliskieliyhdyshenkilöverkostoineen, kieliasianneuvoksineen,  kieliasiain neuvottelukuntineen .   googleta: kansalliskielistrategia

Kansalliskielistrategian väliraportti  julkaistiin 13.5.2015.  Väliraportista näkee, kuinka valtavasta  ruotsittamisoperaatiosta  on kysymys.  Kuinka valtavasti strategiaan on jo uhrattu aikaa ja verorahoja.    googleta: kansalliskielistrategia 

 

Kieliasiain neuvottelukunta    Valtioneuvosto asetti kieliasiain neuvottelukunnan  nelivuotiskaudeksi ajalle 1.3.2012 – 31.12.2015.    

Valtioneuvosto asetti 7.3.2016  uuden kieliasiain neuvottelukunnan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 1.4.2016 - 31.3.2020. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä edistää kielellisiä oikeuksia. Neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä.

 

Yliopistojen vastinrahoitus    Valtioneuvosto jakoi 10. maaliskuuta 2011 vastinrahaa ensimmäisen kerran julkisoikeudellisille yliopistoille yhteensä 175 miljoonaa euroa. Kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska Handelshögskolan, saivat valtiolta yhteensä     60 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia jaetun vastinrahoituksen kokonaissummasta

Vastinrahoitusta opiskelijaa kohden sai ylivoimaisesti eniten Svenska Handelshögskolan, jolle maksettiin 13 700 euroa opiskelijaa kohden. Toiseksi eniten opiskelijaa kohden sai Åbo Akademi,   4 500 euroa.

Valtioneuvosto on päättänyt osana julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2015–2018, että yliopistoja varaudutaan pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla.

 

Valtion jakamasta kulttuurituesta ruotsinkieliset saavat automaattisesti 8 % eli yli 1,5 kertaisesti/asukas verrattuna suomenkielisiin

Verovapaat ruotsinkieliset säätiöt jakavat ruotsinkieliselle kulttuurille vuosittain verovapaasti n. 40 miljoonaa euroa.

 

Poliisin hallintorakenneuudistus 1.1.2014:    Vuoden 2014 alusta astui voimaan poliisin hallintorakenneuudistus,   joka uudelleen organisoi  voimakkaasti.   1.1.2014  jälkeen ei  Etelä-Pohjanmaan alueelta   poliisimies  enää ole saanut töitä, ellei ole todistusta,  joka osoittaa ruotsin kielen osaamisen.

 

Poliisiammattikorkeakoulun  vuonna. 2015 kolmasosa  320 aloituspaikasta jäi  ruotsin  taidon puuttuessa  täyttämättä,  vaikka hakijalla kaikki muut kriteerit täyttyisivät.   

Maahan muuttajilta  ei vaadita ruotsin taitoa poliisin koulutuksessa. Poliisinakin heillä on oikeus anoa vapautusta ruotsin taidosta.

Suomenkielisillä hakijoilla ja poliiseilla ei tuota vapautusta ole mahdollista anoa eikä saada.

lähde: kirjeenvaihto Poliisiammattikorkeakoulun  kanssa.  

 

Helsingin Yliopiston lääketieteelliseen pyrkivät ”pitkän ruotsin lukijat”  saavat kolme pistettä etua verrattuna ” lyhyen ruotsin lukijoihin”.

 

Kielikiintiöt: Suomessa sadat suomenkieliset lahjakkaat opiskelijat menettävät joka vuosi opiskelupaikan huomattavasti huonommilla pisteillä olevalle  ruotsinkieliselle, esim. lääketiede, oikeustiede, kauppatiede jne.

 

Kielituomarit:  10.3.2015   Hallitus esitti ja  Eduskunta  hyväksyi lain  kielituomareiden viroista, joka edellyttää erinomaista ruotsin kielen taiota . Tällä lailla ruotsinkielisille kiintiötuomareille on pedattu ohituskaista korkeimpiin virkoihin.   Harvalla suomenkielisellä tuomarilla on erinomainen (äidinkielentasoinen) ruotsin kielen taito, jotta voisivat hoitaa erittäin monimutkaisia lainopillisia asioita ruotsiksi.

 

Itä-Suomen hallinto-oikeus  10.3.2015 eduskunta hyväksyi lain, jossa mm. Itä-Suomen hallinto-oikeuteen  Kuopiossa  perustetaan kielituomarin virka (edellyttää erinomaista, äidinkielentasoista,  ruotsinkielen taitoa) . Myös asiakaspalvelu on oltava kaksikielistä. (Anna-Maja Henriksson)    Pyhtään  450 ruotsinkielistä  teki Itä-Suomen hallinto-oikeudesta kaksikielisen.    

 

 Yle rikkoo jatkuvasti yle lakia: …..yle lain mukaan ylen on järjestettävä ohjelmia yhtäläisin perustein suomeksi ja ruotsiksi…….  Ruotsinkielisille on  oma tv-kanava ylefem  24/7+  lisäksi  2-4 tuntia skandinaaviskaa joka päivä suomenkielisillä ylen kanavilla.

Ruotsin television SVT:n lähetyksiä esitetään yle femillä aina kun  omia ohjelmia ei ole.          SVT:n ohjelmia ei ole lupa tekstittää suomeksi.  Nekin, jotka eivät ruotsin kieltä hallitse, joutuvat niistä yle veron muodossa maksamaan. Onko yle lain mukaista?

 

Suomenkielisillä ei ole omankielistä tv-kanavaa

 

Folktinget, ruotsinkielisten etuja ja oikeuksia valvova järjestö saa valtiolta tukea 575.000 euroa/vuosi .  Folktinget kustannetaan verovaroin,  mutta folktingetin vaaleissa vain ruotsinkielisillä on oikeus asettaa ehdokkaita ja vain ruotsinkielisillä on vaaleissa oikeus äänestää.    

Folktingetillä on valtion ruotsin  kielen käännösmonopoli,  ilman kilpailutusta !!

 

Vastaavasti  Suomalaisuuden liitto saa 0 euroa/vuosi.

Tietääkseni Suomalaisuuden liitto on ainoa taho Suomessa, joka puolustaa 5-miljoonaisen suomenkielisen väestön  kielellisiä oikeuksia.

 

Ahvenanmaa  on Suomeen kuuluva itsehallinnollinen alue jonka väestöstä  85,3% on ruotsinkielisiä, suomenkielisiä 5,2%,  muunkielisiä 9,5%.. Maakunnan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea, koska haluavat lapsilleen monipuolisen kielitaidon.

Ahvenanmaa on Suomen rikkain maakunta, mutta silti se saa Suomen suurimmat valtion avut ja yritystuet /asukas  sekä varustamotuet. Viking-line on Suomen toiseksi suurin yritystukien saaja.

Yleveroa ei siellä peritä.

Ahvenanmaalla on huomattavasti alhaisemmat kuntaverot  ( 16 kuntaa !!!)  ja huomattavasti korkeammat lapsilisät verrattuna  Manner-Suomeen.   

Ahvenanmaalla ei ole suomenkielisiä kouluja, ei suomenkielisiä päiväkoteja, vanhainkotia eikä oikeutta saada muitakaan palveluja suomeksi.    Ahvenanmaalle ei voi perustaa edes yksityistä suomenkielistä koulua . Paikallinen eduskunta Landsting  nimenomaisesti teki päätöksen jolla suomalaisten laulujen laulaminen päiväkodeissa kiellettiin. 

Ahvenanmaalla suomenkieliset eivät saa kunnallisia terveyspalveluja äidinkielellään. Ahvenanmaalla ei saa perustaa edes suomenkielistä seurakuntaa.

 

Ruotsi puuttuu Suomen sisäisiin asioihin:

Ruotsin valtiopäivät v.  2006   asetti selvitysmieheksi Ruotsin Akatemian pääjohtaja  Erland Ringborgin,   joka laati toimintaohjelman,  johon kuului ruotsalaisen virkamiehen asettaminen Suomen opetushallitukseen valvomaan pakkoruotsitusta .   Hallituskanslia(UD PIK) antoi  tehtäväksi lehdistöneuvos Lars-Olof Lundbergin tekemän ja esittämän esitutkimuksen   pohjalta tutkia kysymystä tuesta ruotsin kielelle Suomeen.

Lars-Olof Lundberg kirjoittaa:  Työn aikana  minulla on ollut kontakteja suureen määrään erilaisia viranomaisia, organisaatioita ym. molemmissa maissa. ( Suomennettu versio löytyy allekirjoittaneelta )

                                                                                                                                                                                            Pohjoismaiden kielipoliittinen julistus 2006: …….lähtökohtana on, että skandinaavisia kieliä eli norjaa, ruotsia ja tanskaa käytetään vastedeskin pohjoismaisessa yhteistyössä.  Tällainen kehitys edellyttää yhtenäistä, kauaskantoista ja tehokasta  kielipoliittista panostusta….. Pohjoismaisessa yhteistyössä suomen kieli on unohdettu ja mitätöity.  Suomesta julistusta on ollut laatimassa Kotimaisten kielten keskuksen johtaja  professori Pirkko Nuolijärvi… Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa julistus ei koske lainkaan, koska he käyttävät omia äidinkieliään.

 

Pohjoismaiden Neuvosto on aktiivisesti painostanut suomalaisia poliitikkoja, ministereitä ja virkamiehiä ruotsalaistamaan Suomen koulujärjestelmää (pakkoruotsi), jotta saataisiin aikaan suuri yhteisgermaaninen kieli- ja kulttuurialue. 

Sen virallisia kieliä ovat ruotsi, norja ja tanska mutta ei suomi. Me olemme siellä vain maksajina. ((Suomi maksaa 27 miljoonaa euroa vuodessa)

Tietääkseni PM:n neuvoston virallisia asiakirjoja ei ole myöskään lupaa käännättää suomen kielelle.
 

Ruotsin valtion pääosin rahoittamat järjestöt Svenska nu ja Pohjola-Norden kiertävät kouluissa muokkaamassa pikkukoululaisiamme  myönteiseksi pakkoruotsille. Vastoin vanhempien tahtoa (75%) 

 

Ruotsin television SVT:n lähetyksiä esitetään yle femillä aina kun omia ohjelmia ei ole.      

Lisäksi ylen suomenkielisillä kanavilla esitetään  skandinaaviskaa 2-4 tuntia/vrk.

Myös mainosrahoitteisilla kanavilla runsaasti Ruotsin, Norjan ja Tanskan television tuottamia ohjelmia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Oletpa kerännyt melkoisen listan asiasi tueksi. Ja kyllähän siitä itsellekin tulee huono mieli joistakin kohden, jos/kun kertomasi pitää paikkansa. Epäreilu suosiminen ei kuulosta hyvältä. Mutta toisaalta kaiketikin on koettu tarpeelliseksi nykytilanteessa eli kaksikielisyydessä.

Itse en kyllä ole Suomen yksikielistämisen kannalla. Vaikka olenkin nk. pakkoruotsia vastaan. Ei se ole suomenruotsalaisten vika, jos heidän äidinkielensä on ruotsi. Päinvastoin, se on heille rikkaus. Tai ainakin pitäisi. Mutta kun heitä on n. 5 % väestöstä, heidän kielellisten yhteiskuntaan liittyvien tarpeensa tyydyttämiseen ei kyllä tarvita loppuja 95 % suomalaisista. Esittämäsi tilanteet esim. tuomareiden tai lääkäreiksi opiskelevien suhteen eivät ehkä olekaan ihan huonoja asioita. Toki mittakaava pitää pitää mielessä tässäkin.

Kuten vähän aikaa sitten toisessa kommentissani totesin, kielitaito on erittäin hyödyllinen pääoma, jota kannattaa kartuttaa läpi elämän. Vaikka englannista onkin tullut de-facto lingua-de-franca (?), niin kyllä sen kyseisen maan kielen osaaminen helpottaa niin yleistä kanssakäymistä kuin myös esim. kaupankäynnissä. Ja kun Suomi elää ulkomaankaupasta, niin...

Eriasia vaan on, että onko sitä kaikkien pakko opetella ruotsia - vaikka kaupankäyntimme Ruotsin kanssa onkin merkittävää ? Mielestäni ei, mutta vapaaehtoisesti kyllä sitäkin saisi lukea niin paljon kuin lystää ja on tarjolla. Eiköhän tänä päivänä tuon vapaaehtoisuudn pohjaltakin voitaisi todellakin hoitaa ruotsinkieliset velvoitteet niin julkishallinnossa kuin muutenkin.

Käyttäjän tuulevi kuva
tuula Mustonen

Kansalaisaloite vapaan kielivalinnan puolesta on käynnissä. Jokaisen vapautta kannattavan tulisi käydä kannattamassa kansalaisaloitetta, sekä kertoa aloitteesta ystäville, työkavereille, facebook-kavereille. Tällä hetkellä ainoa tapa edes yrittää vaikuttaa. Median sensuuri tässäkin on täydellinen.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/1939

"Ja kyllähän siitä itsellekin tulee huono mieli joistakin kohden, jos/kun kertomasi pitää paikkansa."

Tämä kaikki on faktaa. Tiedot on kerätty eduskunnan, oikeusministeriön, opetusministeriön, Vaasan yliopiston sivuilta. Jos jokin kohta kiinnostaa enemmän, voin esittää tarkemman muistion aiheesta.

Manner-Suomessa asuu 4,8% ruotsinkielisiä. Ei 4,8%:n kielivähemmistö tee mistään maasta kaksikielistä.
Ruotsinkieliset ovat ainoa kielivähemmistö, joka EI TARVITSE palvelua äidinkielellään, koska kaikki mantereella asuvat ruotsinkieliset osaavat suomea hyvin. Jos joku Suomessa asuva EI HALUA opetella suomen kieltä, se on hänen valintansa. Ei joka ikinen suomenkielinen suomalainen ole siitä vastuussa.

Jokin aika sitten TV:ssa puolustusministeri Niinistö oli Marja Sannikan vieraana. Tuossa keskustelussa sanottiin Suomen puolustusmenot 2,8 miljardiksi/vuosi.
Keinotekoinen 2-kielisyys maksaa veronmaksajille enemmän kuin tämän maan puolustus.

"Mutta toisaalta kaiketikin on koettu tarpeelliseksi nykytilanteessa eli kaksikielisyydessä."

Ainoatakaan järkiperustetta ei yksikään PAKKOruotsittaja ole pystynyt kaksikielisyyden tueksi esittämään. Ainoa perustelu on, että Suomessa on kaksi TASAVEROISTA kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Yhteenkään kysymykseen en ole saanut vastausta yhdeltäkään poliitikolta. Vastauksena median ja poliitikoiden täydellinen hiljaisuus.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Ruotsinkielinen raha tässä puhuu niinkuin raha puhuu, ei järjen häivää koko pakkoruotsissa. RKP on aina ja iankaikkisesti halunnut nöyryyttää suomenkielisiä koska sen on annettu tehdä niin. Eihän se olisi keneltäkään pois jos pakko-opiskelu poistettaisiin , silloin ainoastaan näkisimme kuinka tarpeelliseksi ihmiset oikeasti ruotsinkielen opiskelun katsovat. Vapaaehtoisuus ei tässä liberaaleille ruotsalaisille käy,jotainhan se kertoo sekin.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Kuka väitti että siirtomaameininki on ohi?

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Hyvä teksti.. niin masentavaa luettavaa kun tajuaa miten syvällä Ruotsin pakottajat ovat politiikassa ynm. Virastoissa joihin ei oman kansalaiset voi vaikuttaa...
Ja miten negatiivisesti ruotsinkieli vaikuttaa Suomeen valtiona kuin kansalaisiin.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Helsingin Yliopiston lääketieteelliseen pyrkivät ”pitkän ruotsin lukijat” saavat kolme pistettä etua verrattuna ” lyhyen ruotsin lukijoihin”."

Mikäs ongelma tässä on, pitäisikö näitä vapaaehtoisena ruotsin ottaneita mielestäsi jotenkin rangaista. Luulin että vapaaehtoisuus kielten lukemisessa olisi jotekin positiviinen asia eikä negatiivinen.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Rangaistus olisi jos siitä saisi miinus pisteen.. mutta mitäpä jos saisi samanverran pisteitä kuin muistakin ?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

OK, olet siis sitä mieltä että esim. A-saksa on saman arvoinen B-saksan kanssa tai lyhyt ja pitä matikka ovat keskenään yhtä arvokkaat?

Herää vain kysymys, että onko mitään järkeä tehdä vapaaehtoisesti mitään ylimääräistä kun saman saa pienemälläkin työllä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen Vastaus kommenttiin #13

Saako pitkästä matikasta pisteitä miten.entäs englannista? Mites se A- saksa?
Itse ymmärsin niin että pitkä ruotsi on ainut jolla saa lisäpisteitä.

Itse en tiedä näistä piste jutuista, joten olisi kova tietää. Etten ymmärrä väärin.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #14

Iät on pitkää matikkaa arvostettu korkeammalle kuin lyhyttä.

"Itse ymmärsin niin että pitkä ruotsi on ainut jolla saa lisäpisteitä."

Ehkä tuo olikin blogistin tarkoituskin, sillä on erittäin merkillistä että vapaaehtoisuuden puolesta kirjoittava kritsoi sitä että jotkut opiskelevat vapaaehtoiseseti pitkää ruotsia ja se huomioidaan hakutilanteessa, kuten huomioidaan myös jokin muukin pitkänä luettu kieli.

Eli missä olikaan tässä tapauksessa se todellinen ongelma?
Eikö vapaaehtoisesti valittu kieli ole sittenkään hyvä juttu? ei ilmeisesti

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelij...

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Pitäisikö laadukkaat pohjoismaiset tv-ohjelmat jättää esittämättä, koska niissä puhutaan pohjoismaisia kieliä?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pakkoruotsin kannattajilta saa aina täysin ääliömäisiä kommentteja.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Blogisti valitteli sitä, että suomenkielisillä kanavilla tulee skandinaaviskaa 2-4 tuntia päivässä.

Pekka Iiskonmaki

#8
Eikö niihin saa tekstiä suomen kielellä? Onko opetus jo niin heikkoa kouluissamme?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Eihän pakkosuomen tai ruotsin kieltäminen maamme kaksikielisyyttä poista.

Aiheuttaa ainoastaan sen että kieltä osaamattomilta olisi evätty pääsy opistoihin ja työpaikkoihin jossa sitä toista kotimaista vaaditaan.

Ketään ei kuitenkaan edelleenkään voisi pakottaa arjessa puhumaan suomea tai ruotsia. Kuten ei nytkään.

Nythän kukin meistä voi itse valita käyttääkö yhtä, toista tai kumpaakin. Toivottavasti sitä valinnanvapautta ei kielletä jatkossakaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kaikilla on Suomessa täysi vapaus puhua mitä kieltä vain haluaa, oli meillä sitten pakkoruotsi tai ei. Se on selvä asia. Ennen peruskouluakin harva suomenkielinen edes puhui ruotsia, vaikka työpaikkoihin kyllä kaikki hyvin kelpasivat, eikä opistoihinkaan ollut ruotsipakkoa. Se tuli vasta myöhemmin peruskoulun jälkeen kun kielivaatimuksia muutenkin kiristettiin.

Ei tämä puhe ja selitykset näytä menevän millään perille, joten jatketaan taas, kun on voimia saatu kerättyä uuteen taistoon:)

Rauhaa ja rakkautta vain ja lystiä vappua teille kaikille!

Käyttäjän tuulevi kuva
tuula Mustonen

Kansalaisaloite vapaan kielivalinnan puolesta on käynnissä. Jokaisen vapautta kannattavan tulisi käydä kannattamassa kansalaisaloitetta, sekä kertoa aloitteesta ystäville, työkavereille, facebook-kavereille. Tällä hetkellä ainoa tapa edes yrittää vaikuttaa. Median sensuuri tässäkin on täydellinen.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/1939

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Tässä kohtaa on pakko kysyä että miksi kuitenkin aloituksessasi kritisoit sitä että vapaaehtoisena aloitettu pitkä kieli saa enemmän pisteitä kuin lyhyt?

Vapaus kielivalinnoissa on sinänsä kannatettavaa, odotan vain tietoa siitä että mistä tähän valinnaisuuteen otetaan rahat.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ruotsin pääministeri Tage Erlander, sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja 1946–1969. Hän on kauimmin pääministerinä toiminut poliitikko ja muutenkin viisas mies. Hänen kuuluisat sanansa ovat hyvin meilläkin huomioitu, vaan ei pakkoruotsin puoltajien joukossa: "Ruotsilla ei ole varaa kaksikielisyyteen".

Meillä rikkaalla Suomella taas näyttää sen sijaan olevan siihen hyvinkin varaa, koska mieluusti supistamme jopa sosiaaliturvaakin kuin luovumme pakosta.

Tage Erlanderilla oli läheiset suhteet myöskin Suomen presidenttiin Urho Kekkoseen ja kun hän vieraili Suomessa elokuussa 1967 ja paljasti tällöin erään esi-isänsä olleen kotoisin Mikkelin seudulta ja nimeltään Suhonen.

Erlanderin kaukaiset "juuret" paljastavatkin myös syyn hänen viisauteensa. Suomalainen maanläheinen ja terve talonpoikaisjärkihän se siinä moneen hyvään mielipiteeseen näyttää vaikuttavan:)

Mistä tähän valinnaisuuteen otetaan rahat? Se on ihan helppoa, ensin kysytään ahvenanmaalaisilta neuvoa ja sen jälkeen todetaan, että monet kieltenopettajat osaavat opettaa muitakin kieliä kuin vain ruotsia. Kaikkia harvinaisia kieliä ei tarvitsekaan joka koulussa olla... Ei niitä ole muuallakaan maailmassa, vaikka pakkoruotsittajat niin ehkä luulevatkin.

Pääasiana on kai laittaa vain hanttiin aina ja joka ehdotuksesta. Eikä myöskään meidän perustuslakimme edellytä kaikilta suomalaisilta kahden kotimaisen osaamista, joten sekin tieto voitaisiin jo päivittää nykyaikaan.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #18

"Mistä tähän valinnaisuuteen otetaan rahat? Se on ihan helppoa, ensin kysytään ahvenanmaalaisilta neuvoa ja sen jälkeen todetaan, että monet kieltenopettajat osaavat opettaa muitakin kieliä kuin vain ruotsia. Kaikkia harvinaisia kieliä ei tarvitsekaan joka koulussa olla... Ei niitä ole muuallakaan maailmassa, vaikka pakkoruotsittajat niin ehkä luulevatkin."

Niin onhan se kovin väärin jos kysyy miten valinnaisuus aiotaan toteuttaa, ja nyt tuli mietittäväksi taas kerran että miten voidaan kuvitella että kaksi on yhtäsuuri kuin yksi.

Toki ainahan voidaan 6 vuosiviikkotuntia jakaa vaikka kolmeen osaan, jos niin halutaan ja lainauksen perusteella ilmeisesti halutaan??

Toimituksen poiminnat